Blogit
Mitä työnhakijalta kannattaa kysyä hakuvaiheessa ja mitä voi jättää myöhemmäksi
Kirjoitimme viime vuoden puolella blogin aiheesta kevyempi työnhaku Kuntarekryllä. Teimme myös tutkimuksen siitä, miten hakulomakkeen kenttien määrä vaikuttaa saatujen hakemusten määrään. Tutkimuksen datana käytettiin noin 84 000 Kuntarekryllä läpivietyä rekrytointia. Tämän blogitekstin tarkoituksena on olla jatkoa näille kahdelle kirjoitukselle ja pohtia mitä hakijoilta ylipäätään kannattaa kysyä hakuvaiheessa ja mitkä kysymykset voidaan jättää rekrytointiprosessin myöhempiin vaiheisiin.
Pohjustuksena vielä mainittakoon, että ns. kevyemmät hakulomakkeet ja rekrytointiprosessit ovat jälleen nostaneet päätään ja olleet esillä mediassa. Nämä eivät sinällään ole uusi keksintö, vaan kevyempää hakulomaketta voidaan hyvin hyödyntää myös Kuntarekry-palvelussa, koska te itse voitte määrittää rekrytointikohtaisesti, mitä milloinkin haluatte hakijoilta kysyä. Välillä on hyvä kysyä enemmän, toisinaan riittää vähempikin.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Aina joskus tuntuu siltä, että toistamme itseämme ja lauomme näitä kulahtaneita sanontoja. Mutta siis hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hakulomakkeen luontivaiheessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mikä on tuon kyseisen rekrytoinnin kannalta oleellista tietoa. Tämä on hyvä määrittää, jotta hakijoista ja etenkin heidän osaamisestaan saadaan mahdollisimman hyvä tieto jo hakemusvaiheessa. Kun nämä asiat on mietitty, niin niitä voidaan helpommin selvittää hakulomakkeen kysymysten avulla.
Paljon puhutun anonyymin rekrytoinnin toimintamalli voi myös auttaa meitä hakulomakkeen määrityksessä. Vaikka hakijalta kysytäänkin tietoja, kuten nimi tai syntymäaika, voidaan tarvittaessa nämä kentät anonymisoida. Ja se vie hakemuksen käsittelijän ajatusta muihin, henkilötietoja tärkeämpiin asioihin.
Tämän jälkeen voidaan hypätä hakulomakkeella tutkinnot kohtaan ja kysyä vain ja ainoastaan tuohon tehtävään tarvittavia koulutuksia ja riittäviä lisätietoja. Todennäköisesti emme tee yhtään mitään sillä tiedolla missä henkilö on käynyt ala-asteen. Mutta mukaan on mahdollista valita esimerkiksi opettajarekrytoinneissa tärkeitä kelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden avulla voidaan jo helposti validoida henkilön kelpoisuutta. Samalla tavalla hakulomakkeen hakutekstillä voidaan helposti mitata hakijan motivaatiota ja vahvuuksia, mutta näitä ei tarvitse kysellä kaikkia erikseen. Ne voidaan hyvinkin löytää vapaasta hakemustekstistä ja sen jälkeen vahvistaa niiden olemassaoloa rekrytointiprosessin jatkovaiheissa, kuten haastattelut ja erilaiset lisätehtävät.
Työkokemusta kannattaa myös kysyä jo hakulomakkeella. Ei kuitenkaan kannata pyytää koko työhistoriaa henkilön 20 vuoden työuralta, vaan kyseiseen tehtävän kannalta relevantti työkokemus ja tiedot riittävät. Samoin myös tiettyjä eritysosaamisia ja tärkeitä lupia tai sertifikaatteja on hyvä tiedustella jo hakulomakkeella, jos ne vaikuttavat siihen, voidaanko kyseiseen tehtävään palkata tätä henkilöä.
Mitä sitten tiedustella myöhemmässä vaiheessa?
Myös hakemusvaiheen jälkeen rekrytoinnissa kannattaa keskittyä siihen, mikä on tuon työtehtävän kannalta oleellista. Haastatteluvaiheissa puhutaan helposti elämän eri vaiheista ja lähdetään liikkeelle hyvinkin kaukaa. Ei se mitään, kaikki tieto auttaa kuitenkin henkilön arvioinnissa. Kuitenkin haastatteluvaiheessa oleellista on entisestään vahvistaa mielikuvaa siitä, että henkilö on oikea juuri tähän tehtävään.
Hakulomakkeelle valittuja kysymyksiä voi hyödyntää myös haastatteluvaiheessa ja ottaa sieltä vinkkejä siihen, mitä asioita henkilöltä voidaan kysyä. Voit poimia sieltä tietoja, joita haluat hakijasta tietää, miten hän esimerkiksi on pitänyt osaamisensa ajan tasalla, löytyykö harrastuksien kautta sellaista osaamista, jota ei voi hoksata pelkästä työkokemusluettelosta ja niin edelleen. Keskustelemalla pystyy löytämään asioita, jotka voivat olla hyödyksi työtehtävässä, mutta hakija ei ole osannut tuoda niitä esiin hakulomakkeen tarkkoihin kysymyksiin. Hakulomaketta täydentävien haastattelukysymysten avulla voidaan pohtia, miten henkilö loppujen lopuksi soveltuu tehtävään ja miten hän tulisi viihtymään työyhteisössä.
Jokaiseen rekrytointiin voi ja kannattaa määrittää juuri sitä tehtävää varten muotoiltu hakulomake. Aina tähän ei kuitenkaan ole aikaa ja sen vuoksi Kuntarekryssä onkin mahdollista tehdä esimerkiksi tehtäväkohtaisia rekrytointipohjia, joihin voi määritellä myös hakulomakkeen valmiiksi. Pohjien avulla rekrytoinnin tekninen luominen on nopeaa ja vaivatonta.
Loppukaneettina voisimmekin todeta, että rekrytoinnin suunnittelussa kannattaa mm. viestintäsuunnitelman ohessa käyttää hieman aikaa myös hakulomakkeen suunnitteluun, koska se tulee helpottamaan myöhempää tekemistä ja on yksi ensimmäisistä asioista, jonka työnhakija kohtaa työtehtävästä kiinnostuessaan. Ei tehdä hakulomakkeesta turhaan hakijalle pitkää, monimutkaista ja byrokraattista, emmehän halua antaa meistä sellaista kuvaa työnantajanakaan.
Jos haluat lisäohjeita, miten hyödyntää kevyempää hakulomaketta Kuntarekryssä, ota meihin yhteyttä.