Blogit
Työnhakijakysely ja miten sen avulla voidaan kehittää rekrytointia
Hakijakokemuksesta puhutaan jatkuvasti rekrytointien yhteydessä ja eri sosiaalisen median kanavat ovat pullollaan etenkin huonoja hakijakokemustarinoita. Onneksi viime aikoina myös hyvät kellot ovat alkaneet kuulumaan eteenpäin ja ihmiset kertovat myös hyvistä kokemuksistaan. Me voimme helposti itse sortua siihen virheeseen ja ajatella, että rekrytointiprosessi on mennyt hyvin, kun olemme omasta mielestämme hoitaneet kaiken hakijaviestintään ja yleisesti rekrytointiin liittyvän tekemisen hyvin. Kuitenkaan me itse emme ole parhaita henkilöitä arvioimaan tätä omaa onnistumistamme. Kun kilpailu osaajista on tiukkaa, on parempi, että meillä on ajankohtaista ja oikeaa tietoa, jotta voimme todeta hakijakokemuksen olleen hyvä ja tarpeen tullen kehittää toimintaamme niin että jatkossa se on hyvä.
Työnhakijakysely, yksinkertaisesti tehokas
Hakijakokemuksen mittaamiseen on monia työkaluja, mutta helppokäyttöisin ja varmasti tehokkain tapa, on kysyä tätä hakijoilta itseltään. Eli lähettää simppeli, mutta riittävän kattava kysely rekrytointiprosessissa mukana olleille henkilöille.
Työnhakijakysely on yksinkertainen, mutta tehokas työkalu rekrytointiprosessin kehittämiseen. Sen avulla saadaan erittäin arvokasta tietoa siitä, miten hakijat ovat kokeneet organisaation, hakuprosessin, rekrytoijat, hakijaviestinnän ja monet muut asiat rekrytointiprosessin edetessä. Ja kun tätä tietoa kerätään jatkuvasti ja riittävissä määrin, voidaan myös hyvin seurata, onko rekrytointiprosessissa ja hakijakyselyiden tuloksissa tapahtunut kehitystä.
Miksi ja kuka?
Tilastoja ei pidä kerätä vain sen takia, että voidaan sanoa keräävämme dataa. Dataa, jota ei käytetä hyödyksi ei kannata kerätä. Kysymällä hakijoilta palautetta, organisaatio myös viestii, että tämä asia kiinnostaa ja he haluavat kehittyä paremmaksi. Mutta vielä tärkeämpää kuin kysyminen, on kyselystä saadun tiedon hyödyntäminen kehittämistyössä. Mikäli ei ole aitoa mahdollisuutta kehittää toimintaa, ei myöskään kyselyitä kannata tehdä vain kysymisen ilosta. Arvostetaan työnhakijoita, eikä käytetä heidän aikaansa johonkin mikä ei johda mihinkään. Tämän vuoksi myös hakijakyselyissä vastuu kannattaa ehdottomasti nimetä jollekin, joka huolehtii siitä, että myös tulokset käydään läpi ja niiden perusteella muodostetaan toimenpidesuunnitelma.
Kun hakijoilta kysytään, mikä meni huonosti, vastauksiin kannattaa suhtautua vakavasti. Varsinkin, jos tämä sama vastaus toistuu useissa eri vastauksissa. Kun vastauksia on kertynyt riittävästi, kannattaa niitä käydä ajatuksella läpi vaikkapa isomman porukan kesken. koska tällöin saadaan monipuolinen näkemys siitä, mitä hakijakokemuksessa ehdottomasti kannattaa lähteä kehittämään. Kehittämisen ei tarvitse olla heti suurta ja mahtavaa, vaan liikkeelle voi lähteä pienin askelin. Kun niitä pieniäkin asioita kehitetään, huomataan pitkässä juoksussa, kuinka hakijakokemus tai työnantajamielikuva paranevat kilpaa toistensa kanssa.
Mitä työnhakijakyselyssä kannattaa kysyä
Hakijat kokevat rekrytoinnit eri tavalla. Toiset arvostavat nopeutta, toiset taas selkeyttä ja kaikki varmasti arvostavat hyvää tiedottamista. Työnhakijakyselylle ei varmasti ole yhtä yksittäistä lomaketta, jonka avulla tietoa voidaan kerätä, vaan sitä tulisi muokata rekrytointikohtaisesti ja eri vaiheissa rekrytointiprosessia. Kyselyyn on hyvä sisällyttää sekä avoimia että monivalintakysymyksiä, jotta hakijat eivät vain klikkaile helpoimpia vaihtoehtoja. Sen lisäksi hakijakyselyssä kannattaa tuoda selkeästi esille mistä rekrytoinnista on kysymys, koska hakijalla voi olla päällä useampia hakuja samanaikaisesti.
Yleisimpiä kysymyksiä, jotka sopivat varmasti mihin tahansa rekrytointiin on paljon. Oliko hakijaviestintä hyvää? Saitko hyvin tietoa, miten hakuprosessi jatkuu? Oliko työpaikkailmoitus selkeä? Saitko vastauksen, jos sinulla oli kysyttävää ja niin edelleen. Yksi kysymys kuitenkin kannattaa lisätä mukaan ja se on: Suosittelisitko tätä organisaatiota ystävillesi, kollegoillesi tai sukulaisillesi rekrytointiprosessin perusteella. Vastaus tähän kysymykseen antaa erittäin tärkeää tietoa siitä, onnistuiko hakijakokemus vai ei. Ja sen avulla saadaan tietoon, ovatko hakijat valmiita hakemaan teille uudestaan, vaikka eivät sillä kertaa tulleetkaan valituksi. Tämän kysymyksen avulla voidaan myös määrittää NPS-luku (Net Promoter Score eli suomeksi suositteluindeksi), jota käytetään kansainvälisestikin asiakas- ja hakijatyytyväisyyden mittaamiseen. Mitä korkeampi luku on, sitä paremmin voit todeta organisaationne onnistuneen hyvän hakijakokemuksen tuottamisessa.
Voimme nyt tehdä työnhakijakyselyn puolestasi. Kun tilaat meiltä työnhakijakyselyn, niin saat valmiin yhteenvetoraportin vastauksista, niiden pohjalta tehdyn analyysin nykytilanteesta sekä ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Voit tilata kyselyn kätevästi suoraan verkkokaupastamme.