Blogit09.06.2020

Voidaanko tulevien hakemusten määrää ennustaa?

voiko hakemusten määrää ennustaa

Data tuo paljon hyötyjä rekrytointien tutkimiseen ja kehittämiseen. Rekrytoinnissa data voi helpottaa sopivien työntekijöiden löytämistä, auttaa kehittämään rekrytointimarkkinointia, tehostaa hakemusten läpikäyntiä sekä parantaa rekrytointiprosessia. Vaikka data mahdollistaa paljon, voidaanko sen avulla esimerkiksi ennustaa rekrytointiin tulevien hakemusten määrää.

Tämä kirjoitus pohjautuu teknologiajohtajamme Petri Tuomaalan (http://petrituomaala.fi) tutkimukseen, jossa pohdittiin hypoteesia, voiko hakulomakkeen kenttien lukumäärä vaikuttaa hakemusten jättämiseen. Tutkimuksessa pyrittiin hakemaan vastausta seuraaviin olettamuksiin.

  • Suuri hakulomakkeen kenttämäärä vähentää saatuja hakemuksia
  • Suuri hakulomakkeen kenttämäärä aiheuttaa keskeytysprosentin kasvun (hakemus aloitettu, mutta ei lähetetty)
  • Mobiililaiteilla on suurempi keskeytysprosentti

Lisäksi tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen ”voidaanko tulevien hakemusten lukumäärää ennustaa esimerkiksi koneoppimisen malleilla?”.

Tutkimuksessa lähteenä käytettiin kuntarekry.fi palvelun dataa vuodesta 2011 alkaen. Käsiteltävää dataa oli käytettävissä noin 84 000 rekrytoinnin verran. Kuntarekry.fi palvelua käyttää pääosin julkisen puolen sektori, joten tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä.

Vaikuttaako hakulomakkeen kenttämäärä saatujen hakemusten määrään?

Rekrytointien osalta dataa tarkisteltiin niin organisaation, ammattialan kuin tehtävä-alueenkin kautta. Analyysissa havaittiin, että noin 50%:ssa rekrytoinneista on käytetty hakulomakkeilla 25-45 kenttää (kysymystä). Näillä kenttämäärillä vastaanotettiin myös lukumäärällisesti eniten hakemuksia ja vastaavasti myös hakemusten keskeytyksiä. Alle kymmenen kentän ja vastaavasti yli 70 kentän rekrytointeja oli havaittavissa vain marginaalisesti.

Analyysin perusteella hakijamäärän ja hakulomakkeen kenttämäärän väliltä ei löydetty korrelaatiota. Eli voidaan todeta, että yksistään kenttämäärällä ei ole merkitystä saatujen hakemusten määrään. Tarkasteltaessa kenttämääriä ja hakijoita organisaatio- ja tehtäväaluekohtaisesti, havaittiin, että joillakin organisaatioilla/tehtävä-alueilla kenttämäärä saattoi vaikuttaa hakemuksien määrään marginaalisesti.

Saatuun tulokseen todennäköisesti vaikuttaa julkisen sektorin vakioidut rekrytoinnin toimintatavat. Rekrytointien käsittelyyn on määritelty organisaatioissa tietyt hakuprosessit ja työn hakeminen tapahtuu pääosin aina niiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että usein myös hakulomakkeet ovat vakioituja kysymyksien osalta, jolloin kenttämäärät eivät vaihtele suuresti.

download.png

Entä onko kenttämäärällä vaikutusta hakemusten keskeytykseen?

Keskeytyksellä tarkoitetaan sitä, kun hakija aloittaa hakemuksen täytön, mutta ei koskaan jätä lopullista hakemusta.

Keskeytysprosentin ja hakulomakkeen kenttämäärän väliltä ei löytynyt selkeää yhteyttä. Keskeytysprosentti oli läpi eri kenttämäärien keskimäärin noin 10%. Keskeytysprosentin osalta oli kuitenkin nähtävissä, että se vaihteli ennemmin organisaatioiden ja tehtäväalueiden välillä, kuin suoraan hakulomakkeen kenttämäärän mukaan.

Selkeää vaihtelua keskeytysprosentin osalta oli nähtävissä vasta yli 70 tietokentän hakulomakkeisissa. Tällaisten rekrytointien lukumäärä tilastoaineistoissa oli kuitenkin lähinnä marginaalinen.

hakemusten_keskeytysprosentti-1.png

Mobiililaitteiden vaikutus keskeytysprosenttiin

Mobiililaitteiden käyttö työnhaussa on nykypäivänä kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Siksi tutkimuksessa päätettiin analysoida myös, eroaako mobiililaite työnhaussa tietokoneesta esimerkiksi hakemusten jättämisen / hakuprosessin keskeytysten osalta.

Mobiililaitteilla hakemuksia jätetään tutkimuksen mukaan selkeästi vähemmän kuin tietokoneella. Pääsääntöisesti hakemus jätetään samalla päätelaitteella, millä hakemuksen täyttäminen on aloitettu. Mobiililaitekäyttö työnhaussa on hyvin samankaltaista tietokoneen käyttöön verrattuna. Lähdeaineistosta ei ollut esimerkiksi löydettävissä mitään yksittäistä tuntia tai viikonpäivää, jolloin mobiililaitteen käyttö selkeästi eroaisi tietokoneen käyttötavasta.

haut_laitteittain.png

hakemukset_mobiili_vs__dekstop.png

Keskeytysprosentin osalta voidaan kuitenkin nähdä, että mobiilipäätelaitteilla hakemuksen täyttäminen keskeytetään useammin kuin tietokoneella. Analyysissa havaittiin, että keskeytysprosentti oli mobiililaitteiden osalta suurempi. Keskimääräinen keskeytysprosentti mobiililaitteilla oli 5-10% suurempi kuin desktop käyttäjillä. Kenttämäärä itsessään ei vaikuta tähän, vaan käytännössä mobiililaitteen keskeytysprosentti oli suurempi kaikilla kenttämäärillä.

keskeytysprosentti_kenttamaara_ja_laitteen_mukaan.png

Voiko hakemusten määrää ennustaa?

Tutkimuksen kysymyksenä oli, voidaanko jollain keinoilla ennustaa, kuinka paljon hakemuksia johonkin rekrytointiin saadaan. Analyysissa ei löydetty suoraa korrelaatiota hakijoiden ja kenttämäärän väliltä. Sen sijaan löydettiin viitteitä, että hakijamäärään vaikuttaa organisaation ja tehtäväalueen lisäksi vuodenaika, sekä hakuajan pituus.

Tutkimuksen ennustemallissa hakijamäärän selittäviksi tekijöiksi valittiin seuraavat muuttujat:

  • kenttämäärä
  • organisaatio
  • tehtäväalue
  • hakuaika
  • hakuajan päättymisviikko
  • hakuajankohdan keskimääräinen hakijamäärä

Selittävät muuttujat pyrittiin valitsemaan niin, että ne olisi tiedossa, esimerkiksi rekrytointia julkaistaessa ja näin ollen ennustemallia voisi teoreettisesti hyödyntää osana rekrytointiprosessia. Valituilla selittävillä tekijöillä päästiin parhaiden ennustemallien osalta testidatassa 0.65 – 0.7 selityskertoimeen keskipoikkeaman ollessa 8. Selityskertoimen jää ennustemallissa suhteellisen matalaksi, mutta ennuste on kuitenkin selkeästi parempi kuin pelkkä puhdas arvaus

100_ensimmaista_tulosta-1.png

Mitä potentiaalia tutkimustuloksissa on?

Tutkimuksen perusteella hakulomakkeen kenttämäärällä ei ollut suoraa vaikutusta saatujen hakemuksien määrään. Samaan aikaan kuitenkin löydettiin selittäviä tekijöitä, joilla tulevaa hakijamäärää voitaisiin ennustaa.

Tarkkaa numeraalista ennustamista tuskin kuntarekry.fi palveluun sellaisenaan tulee, mutta luultavammin tämä voisi johtaa esimerkiksi julkaisemisen yhteydessä näkyviin indikaatioihin siitä, minkälaista hakijamäärää rekrytointiin on odotettavissa. Vastaavasti mobiilaitteiden korkeampi keskeytysprosentti voi johtaa esimerkiksi uusiin hakijaa helpottaviin toimintoihin, joilla hakemusten jättämisen helpoutta voitaisiin parantaa erityisesti mobiililaitteilla.

Haluaisin kuulla lisää!

Mikäli olet kiinnostunut saamaan tarkempaa analytiikkaa juuri sinun organisaatiosi osalta, voit tilata sen suoraan verkkokaupastamme.

Verkkokauppaan

Lue lisää aiheista

Jaa kirjoitus