Blogit
Hakijakokemus antaa suoran palautteen rekrytoinnista
Hakijakokemus on pitänyt pintansa yhtenä rekrytoinnin trendinä ja se on selvästikin jäänyt pysyväksi osaksi rekrytointeja ja niiden kehittämistä. Tämä on oikeastaan erittäin hyvä asia, koska hakijakokemuksella on erittäin paljon vaikutusta työnantajamielikuvaan sekä myös rekrytointimarkkinoinnin ja rekrytointien onnistumiseen. Hakijakokemuksen avulla voidaan joko varmistaa, että rekrytointiin lähdetään pieneltä etumatkalta tai sitten puolestaan suurelta takamatkalta, joka vaikuttaa siihen, miten rekrytointi tulee onnistumaan.
Ensin hieman kertausta eli opintojen äitiä. Hakijakokemukseen vaikuttaa kaikki rekrytointiprosessin aikana tehdyt toimet ja vaiheet aina työpaikkailmoituksen tekstistä, haastatteluihin ja hakijaviestintään. Voisi jopa todeta, että hakijakokemus niputtaa yhteen koko rekrytointiprosessin ja muodostaa siitä suoran palautteen rekrytoijalle. Yksinkertaisimmallaan hakijakokemus on se fiilis, joka hakijalle tulee, kun hän hakee teille töihin.
Rekrytoijan tehtävä on saada aikaan KYLLÄ vastaus
Kun työnhakija hakee työpaikkaa ja hänet valitaan, oletusarvoisesti monesti oletetaan, että hän vastaa työtarjoukseen: ”Totta kai tulen teille töihin”! Tämä vain ei itse asiassa ole enää niin itsestään selvä asia, koska kilpailu hakijoista on kiristynyt ja kuitenkin työnhakijat ensisijaisesti hakevat työpaikkaa, jossa viihtyvät. Jos rekrytointiprosessi hoidetaan vähän sinnepäin tai ei edes sinnepäin, on hyvinkin mahdollista, että hakija ilmoittaa valituksi tulemisen jälkeen, että ei kiitos. Näitäkin kokemuksia on saanut viime aikoina lukea LinkedInistä enenevissä määrin. Ja voidaan toki arvella, onko hän tai moni muu hakemassa uudelleen samaan organisaatioon töihin, jos uusia paikkoja tulee auki.
Hakija kysyy, monesti vain itseltään, joskus jopa muilta, yhden ratkaisevan kysymyksen rekrytointiprosessin aikana. Kysymys kuuluu: Jos tulen valituksi, otanko tämän työpaikan vastaan? Ja jos en tule valituksi, pohtii hän olisiko valmis hakemaan uudestaan töihin. Joten sinun tehtäväsi rekrytoivana henkilönä on varmistaa, että vastaus näihin kysymyksiin ja mietintöihin on KYLLÄ!
Kun kokemus on hyvä, hakija todennäköisemmin on myös valmiimpi hakemaan uudelleen, jos ei tule valituksi. Ja on myös valmis kertomaan teistä positiiviseen sävyyn eteenpäin. Jos taas kokemus on huono, on seuraavassa rekrytoinnissa olemassa jo menetettyjä potentiaalisia hakijoita, jolloin rekrytoinnin onnistumisen kannalta lähdetään liikkeelle jo aiemmin mainitulta takamatkalta.
Hakijaviestintä on hakijakokemuksen tärkein työkalu
Jos sinun tarvitsisi valita yksi asia, johon panostaa hakijakokemuksen kehittämisessä, suosittelisin että valitset hakijaviestinnän. Hakijaviestinnän avulla voidaan varmistaa useita asioita hakijakokemukseen liittyen, tai vaihtoehtoisesti jättää varmistamatta, jolloin saadaan aikaan varmasti tuhoa ja huonoja kokemuksia. Viestintä on kuitenkin yleisimmin se mikä muistetaan, etenkin jos se oli huonoa.
Hakijaviestintä kannattaa suunnitella osaksi rekrytointiprosessia, jolloin tiedetään mitä viestitään ja milloin viestitään. Jo rekrytointia suunniteltaessa on hyvä olla tiedossa, millaisia viestejä lähetetään, miten rekrytoinnin aikataulu etenee ja mitä tehdään, jos tulee muutoksia ja niin edelleen. Koska mikään ei ole hakijan kannalta niin inhottavaa kuin se, että hän ei kuule yhtään mitään rekrytoivalta taholta, vaan joutuu elämään epätietoisuudessa aina siitä lähtien, kun on jättänyt hakemuksen. Parempi kertoa liikaa kuin jättää kertomatta, koska silloin hakija kuitenkin tietää missä mennään.
Automatisoi hakijaviestintäsi
Kuntarekry-järjestelmän työkalut mahdollistavat automatisoidun hakijaviestinnän toteuttamisen hyvin ja hakijoita voidaan tiedottaa ilman manuaalista työtä hakemusten vastaanotosta, rekrytoinnin etenemisestä ja päätöksistä. Ja vaikka työkalut mahdollistavat sen, että voidaan viestiä automaattisesti, ei viestinnän kuitenkaan tarvitse olla robottimaista, vaan viestit voidaan kirjoittaa kuin ihminen ihmiselle. Eli kun suunnitellaan viestintää, sekä automatisoidusti että manuaalisesti, mietitään koko ajan myös sitä, millaista viestiä haluamme välittää. Meille viestin lähettäjänä se voi olla hyvinkin rutiininomaista, mutta vastaanottajalle se saattaa olla useamman vuoden aikana se yksi ja ainoa viesti juuri siitä työpaikasta, jonka hän kovasti itselleen haluaisi.
Haluammeko olla robotteja tai vaikka antaa hakijalle kannustavaa palautetta, vaikka hän ei tulisikaan valituksi? Ei ainakaan sorruta siihen vihoviimeiseen ratkaisuun, että ainoa viesti, jonka hakija saa on tämä: Kiitos mielenkiinnostasi, mutta tällä kertaa valintamme ei kohdistunut sinuun.
Jos kaipaat apuja tai vinkkejä hakijakokemuksen mittaamiseen tai hakijaviestinnän kehittämiseen. Tai ylipäätänsä rekrytointiin liittyviin asioihin, laita meille viestiä.