Blogit
Tarvitsen työntekijän, onko rekrytoitava tiimi?
“The industry has always focused on hiring atoms; we’d like to try hiring molecules”, julisti Stripen tekninen johtaja Avi Bryant blogissaan. Perus idea on, että mikä tahansa 2-5 henkilön ryhmä voi hakea töihin tiiminä yhdessä, ei yksilöinä. Stripe käyttää ideasta nimeä BYOT, Bring Your Own Team.
Rekrytointikäytännöt mullistava idea vai pelkkä markkinointikikka? Mitä tapahtuu, jos tiimissä on yksi henkilö, joka vaikuttaa kiinnostavalta? Miten palkat neuvotellaan? Jos tiimi ei onnistu, saako se jatkaa tiiminä? Eroaako käytäntö mitenkään siitä, että isommat firmat ostavat pieniä startuppeja valmiiden tiimien toivossa?
Päädyin asian äärelle valmistellessamme rekrytointikampanjaa Oulussa. Jos on Collisonin veljeksillä vaikea rekrytoida Silicon Valleyssa, ei tilanne ole juuri helpompi Oulussa. Kilpailu suunnittelijoista ja kehittäjistä on tällä hetkellä todella kovaa. Useat yritykset kilpailevat keskenään siitä, kuka ilmoittaa palkkaavansa määrällisesti eniten kehittäjiä. Miten erottua joukosta, jos et voi ilmoittaa palkkaavasi 100 uutta kehittäjää?
Mitä isot otsikot kertovat? Tule meille, meillä olet yksi sadasta? Tule meille, meillä olet yksi uusi kasvo satojen muiden joukossa? Tule meille, palkkaamme 100, joista sinä tulet työskentelmään 4-5 henkilön kanssa ja loput tapaat kerran vuodessa kesäjuhlilla? Rekrytoinnit kertovat kovasta kasvusta tai ainakin sen hakemisesta. Joitakin kasvun mukanaan tuoma turbulentti työympäristö houkuttelee, joitakin ei. Yhtä kaikki, erottautuminen on vaikeaa.
Stripen ajatus tiimin palkkaamisesta on mielenkiintoinen tapa erottautua, se on myönnettävä. Pidän ajatuksesta, että osaaminen on muutakin kuin yksilön pään sisällä olevaa henkilökohtaista omaisuutta. Se on jotakin enemmän kuin tekijöidensä summa. Mieti, miten paljon nopeamman lähdön toisilleen tutut tekijät saavat uudessa paikassa, kun aikaa ei mene keskenään tutusteluun ja dynamiikan löytämiseen. Toisaalta uutisesta saa käsityksen, että Collisonin veljekset haluavat välttää kaiken sen ikävän työn, joka väistämättä seuraa kasvua: perehdyttäminen, organisaatiokulttuurin säilymisestä huolehtiminen, tiimidynamiikan muodostuminen.
Stripen esimerkin kaltainen BYOT ei todennäköisesti suoraan toimisi Suomessa. Jos haluaisin tehdä töitä kavereideni kanssa ja uskoisin yhteiseen osaamiseemme, miksi emme perustaisi omaa firmaa? Suomalaiset ovat tyyppillisesti varovaisempia tekemään liikkuja urallaan, jättäisinkö nykyisen työni ja hyppäisin uuteen vain koska kaverini on valmis tekemään sen? Tuskin.
Miten sitten erottua rekrytoinneissa? Pienenä toimijana emme voi lähteä kilpahuutoon osaajista isompien talojen kanssa. Korosta vahvuuksia, sanotaan. Mitä ne ovat? “Tule meille töihin, meille jokainen rekrytointi on merkityksellinen” on faktaa, mutta aika laimeaa.
Lue myös: Kuinka markkinointi voi auttaa rekrytointiasi
Pläräsin läpi muutamia ilmoituksia nähdäkseni, mitä niissä haetaan. Yleisvaikutalma oli, että ilmoituksissa haetaan työntekijöitä ennalta tiukasti rajattuihin rooleihin tekemään vaihtelevia projekteja. Pienemmässä organisaatiossa noin tiukka roolitus ei ole mahdollista, eikä myöskään tarpeellista.
Henkilökohtaisesti pidän siitä, että oman roolini sisällä minulla on vapaus tehdä valintoja ja päätöksiä itsenäisesti ja kasvaa ulos alkuperäisestä roolista. Vapaus määritellä roolini, työvälineeni ja prosessin sisällä työtapani itse. Se, että tekeminen keskittyy konkreettisten tuotteiden kehittämiseen tuo mukanaan vakautta ja jatkuvuutta toimintaympäristössä, jossa kaikki tuntuu olevan jatkuvassa muutoksessa.
Kaipaatko apuja rekrytoinnin kehittämiseen?