Blogit
Hakulomakkeen keventäminen
Mitä työnhakijoilta saa kysyä ja mitä kannattaa kysyä? Pitääkö nappia painamalla pystyä hakemaan vai täytyykö hakemukseen kirjoittaa tekstiä? Onko työnhaku mielekkäämpää, jos hakulomaketta ei kutsuta hakulomakkeeksi vaan joksikin muuksi? Hyviä kysymyksiä meidän jokaisen aina välillä pohtia.
Hakulomakkeen, tai miksi sitä haluaakaan kutsua, kannalta on tärkeää, että sen täyttäminen ei ole työnhakijan kannalta liian massiivinen operaatio. Jokaista työpaikkailmoitusta luotaessa kannattaa pohtia, mitkä ovat tämän kyseisen työtehtävän kannalta ne oleelliset tiedot, jotka hakijasta oikeasti halutaan tietää. Joissain tapauksissa se voi olla pelkkä nimi ja puhelinnumero, jolloin päästään keskustelemaan lisää. Joissain vaaditaan lakisääteisestikin tietyt kelpoisuusehdot, joten ne tiedot kannattaa selvittää jo aikaisessa vaiheessa, että tiedetään, voidaanko hakijaa edes harkita tehtävään. Lähes kaikissa tehtävissä se on motivaatio ja osaaminen, joiden tulisi mielellään jo ainakin jossain määrin käydä ilmi työhakemuksessa. Toki näitä asioita voidaan, ja pitääkin selvittää rekrytointiprosessin edetessä.
Kuntarekry-rekrytointijärjestelmä ei siis päätä tai määritä puolestanne mitä hakulomakkeella kysytään, vaan te itse voitte määrittää, mitkä ovat niitä tietoja, joita hakijasta halutaan saada mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ja se mitä kysytään voi hyvinkin vaikuttaa koko rekrytoinnin lopputulokseen, mutta myös työmäärään. Jos kysytään puhelinnumeroa ja niitä saadaan sata kappaletta, on meillä edessä sata puhelua, joiden aikana pitää jo selvittää onko henkilöstä juuri tähän työtehtävään. Jos taas saadaan yksi massiivisen hakulomakkeen täyttänyt henkilö, joka sopii tehtävään, päästään todennäköisesti etenemään hieman ketterämmin prosessin edetessä. Toki tämä ei ole ainoa tapa, mutta hieman kärjistetty elävän elämän esimerkki. Eli ikävä sanoa näin päin, mutta joskus sen hakulomakkeen tehtävä on myös karsia sellaisia hakijoita, jotka eivät koskaan olisi halukkaita tai kykeneviä tekemään kyseistä työtä. Meidän mielestämme edelleenkään työnhaussa ei ole tarkoitus saada mahdollisimman paljon yhteystietoja, joiden perään soitellaan, vaan löytää se pätevin hakija juuri tuohon kyseiseen työtehtävään!
Lue myös: Kevyempi työnhaku Kuntarekryllä
”No mutta kun… Me ei saada hakijoita tähän tehtävään”
Tällöin täytyy miettiä, onko vika hakulomakkeessa vai kenties jossain muualla. Jos se on hakulomakkeessa, voidaan muokata sitä ja kysyä mahdollisimman vähän tietoa, jolloin voidaan itse ottaa sitten yhteyttä kyseiseen henkilöön keskustellaksemme lisää. Ja yksinkertaisimmillaan tuo tieto voi olla puhelinnumero. Mutta usein vika ei ole itse hakulomakkeessa, vaan syyt voivat olla ihan muuallakin. Usein se voi löytyä työpaikkailmoituksesta, eli vaikkapa tehtävänkuvaus on liian tiukka tai liian helppo, jolloin henkilöt eivät koe olevansa oikeita henkilöitä tuohon tehtävään. Joskus se taas voi johtua siitä, että työpaikkailmoitukselle ei löydä oikeaa väkeä, jolloin sitä voidaan markkinoida kohdistetusti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja sen avulla pyrkiä tavoittamaan potentiaalisia passiivisia hakijoita.
Onnistunut rekrytointi on siis monen tekijän summa. Ja me täällä Kuntarekryssä uskomme, että hyvän lopputuloksen pohjalla on pitkäjänteinen tekeminen. Seurataan, miten työpaikkailmoitus toimii, tavoitetaanko oikeat kohderyhmät ja tuleeko hakemuksia. Näiden tietojen pohjalta voidaan sitten optimoida tekemistä, kokeilla uusia keinoja ja houkutella hakijoita jättämään hakemus. Ollaan avoimia, ajatellaan asioita hakijan näkökulmasta, laaditaan rehellinen mutta houkutteleva ilmoitus, käytetään aikaa hyvän hakulomakkeen suunnitteluun ja markkinoidaan organisaatiota työnantajana sekä avoimia työpaikkoja, niin kyllä hakijat tiensä perille löytävät.
Jos haluat keskustella tarkemmin hakulomakkeiden käytöstä, rekrymarkkinoinnista tai rekrytoinnin kehittämisestä ylipäätänsä, laita meille viestiä ja olemme sinuun yhteyksissä.